Mikä hanke on?

Kaverit-hanke kehittää uutta lähestymistapaa kaupunkivesien hallintaan pienissä suomalaisissa kunnissa. Taustalla on tarve hallita paremmin jäte- ja hulevesien aiheuttamia ympäristöriskejä, erityisesti ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, valossa. Perinteinen jätevesijärjestelmä ei yksin riitä – tarvitaan kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista otetta.

Hankkeen toteuttaa Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry yhdessä Parkanon, Ähtärin ja Virtain kaupunkien sekä kaupunkien vesihuoltolaitosten kanssa.

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Päätavoitteena on luoda konkreettinen toimintamalli ja työkalu kokonaisvaltaisten hallintasuunnitelmien laatimiseksi. Malli palvelee erityisesti pieniä kaupunkeja, joiden resurssit ovat rajalliset, mutta vastuut vesien hallinnassa merkittävät. Tämän mallin pohjalta kunkin pilottikaupungin alueelle laaditaan oma, paikallisiin oloihin räätälöity hallintasuunnitelma.

Käytännön tavoitteita ovat esimerkiksi:

• Hulevesiverkoston ja ongelmakohtien kartoitus
• Riskien arviointi ja tiedon paikkatietopohjainen kokoaminen
• Kaupunkivesien digitaalinen mallintaminen
• Parannuskohteiden ja esimerkkiratkaisujen tunnistaminen

Mitä hankkessa on tehty?

Kaverit-hanke on edennyt suunnitelmallisesti kohti päätavoitteitaan. Vuoden 2024 aikana pilottityö on käynnistynyt kolmessa kaupungissa: Ähtärissä, Parkanossa ja Virroilla. Kussakin kunnassa hallintasuunnitelmaa on alettu rakentaa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Työ on nojannut tiiviiseen yhteistyöhön, paikkatiedon ja muun olennaisen tiedon kokoamiseen sekä käytännön havaintoihin.

Ähtärissä hallintasuunnitelman laadinta käynnistyi ripeästi. Kaupunki käytti hankkeessa kehitettyä työkalua ja toteutti sen avulla tilannekartoituksen, jossa selvitettiin nykytilan haasteita ja puutteita. Samalla aloitettiin puuttuvan paikkatiedon kerääminen, jotta suunnittelu voisi perustua mahdollisimman tarkkaan tietopohjaan.

Parkanossa tunnistettiin potentiaalinen pilottikohde keskustan Aureentien alueelta. Siellä suunnitellaan viivytys- ja imeytysallasta, jonka tarkoituksena on vähentää hulevesien mukana kulkeutuvia haitta-aineita Viinikanjokeen. 

Virroilla toteutetaan mm. laserkeilausta ja maastokartoituksia paikkatietojen täydentämiseksi. Näiden pohjalta muodostetaan kokonaiskuva kaupunkivesien nykytilasta.

Hankkeen aikana on myös kehitetty työkirjan ja itsearviointityökalun prototyyppejä, joiden avulla kunnat voivat jatkossa laatia omia hallintasuunnitelmiaan riippumatta siitä, ovatko ne mukana hankkeessa. Näistä rakennetaan käyttövalmis versio hankkeen loppuvaiheessa, ja ne muodostavat keskeisen osan hankkeen pysyvistä tuotoksista.

Mitä seuraavaksi?

Hankkeen loppuvaiheessa syntyy konkreettinen malli ja esimerkkikokonaisuudet, joita voidaan monistaa laajasti. Tarkoituksena on tukea kaikkia pieniä ja keskisuuria kaupunkeja niiden omassa vesienhallinnan kehitystyössä. Hankkeen tuloksena syntyy:

• Työkirja pienille kunnille kokonaisvaltaisen hallinnan tueksi
• Esimerkkisuunnitelmat kolmen kaupungin pohjalta
• Työkalu, joka mahdollistaa tiedon keruun, analysoinnin ja toimenpiteiden kohdentamisen

Loppuvuoden 2025 aikana viimeistellään työkirja ja arviointityökalu, raportoidaan pilottien tulokset ja jaetaan opit yhteisessä seminaarissa. Näin varmistetaan, että hankkeen tuotokset jäävät elämään myös sen päättymisen jälkeen, ja tukevat jatkossa vesihuoltolaitosten sekä kuntien omaa kehitystyötä koko Suomessa​